Lapsille voisi kertoa, että uskonnot perustuvat mielikuvitukseen
Kouluissa uskonnontunneilla lapsille ei kerrota, että uskonnot perustuvat mielikuvitukseen ja esimerkiksi Raamatun ristiriitoja ei käsitellä ollenkaan. Sen sijaan lapsille opetetaan, että erilaisia uskonnollisia vakaumuksia pitää kunnioittaa, ikään kuin vanhoihin satuihin uskominen olisi jokin suurikin oivallus. Lapset pitäisi pikemminkin opettaa kunnioittamaan ihmisiä maailmankatsomuksesta riippumatta tuntevina olentoina, jotka kaipaavat turvallisuutta ja yhteyttä kanssaihmisiinsä.
Suomessa uskontoa opetetaan lapsille heidän vanhempiensa uskonnon perusteella muodostetuissa opetusryhmissä ja useimmille uskontokunnille on tarjolla ns. oman uskonnon opetusta. Uskontokuntiin kuulumattomille opetetaan elämänkatsomustietoa. Lasten jakaminen tarpeettomasti erilaisiin ryhmiin tulee kalliiksi, eikä edistä rakentavaa ilmapiiriä. Siirtymällä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen voitaisiin säästää ainakin 19 miljoonaa euroa julkisia varoja joka vuosi. Lisäksi yhteiset tunnit edistäisivät eri uskontokuntiin kuuluvien keskinäistä vuoropuhelua ja antaisivat lapsille oivan mahdollisuuden oppia asioita toistensa uskonnoista. Uskonnot ovat erilaisia, joten tietämys luterilaisesta uskonnosta ei auta kovin paljon esimerkiksi islamin ymmärtämistä.
Koulujärjestelmän tehtävä ei ole suojella erilaisia uskomuksia, vaan tarjota tietoa ja opettaa kriittistä ajattelua ja rakentavaa vuorovaikutusta. Uskonnolliseen vuoropuheluun sen sijaan liittyy keskeisesti loukkaantuminen, jos uskonnon dogmeja kyseenalaistetaan, mikä ei edistä rakentavaa ja johdonmukaista keskustelukulttuuria. Eri uskontokunnat myös pyrkivät usein estämään piiriinsä kuuluvien lasten tutustumisen muihin uskontoihin suojellakseen olemassaoloaan.
Yhteinen katsomusaine ei ole hyvä ajatus, ei ainakaan näin uskonnottoman näkökulmasta. Nyt sentään on olemassa ET eli elämänkatsomustieto. Jos aineet yhdistettäisiin, käytännössä jäljelle jäisi kaikille pakollinen uskontoaine ja ET katoaisi kartalta.
Katsomuskysymykset eivät ole ensisijaisesti uskontoihin liittyviä, mutta kansainvälisen esimerkin valossa yhteinen aine olisi uskontovetoinen. Myös Helsingin eurooppalaisessa koulussa yhteinen aine on ”uskontotieto”.
ET-henkisen yhteisen katsomusaineen toteutumiseen en usko. Jos kerran ET:tä ei voi nyt sallia kaikille vapaaehtoisena aineena, miten kummassa siitä pystyttäisiin tekemään kaikille pakollinen?
Yhteinen katsomusaine siis käytännössä vahvistaisi uskontojen otetta koulusta.
Kirjoitin aiheesta hiukan laveammin tuolla:
http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161531-e…
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoittaako tämä sitä, että lapsille ei voi kertakaikkiaan kertoa esimerkiksi Raamatun ristiriidoista ja muusta uskontokritiikistä peruskouluissa ja lukiossa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään tarkoita. Kaikesta sellaisesta pitää kertoa. Mutta katsomusopetuksen ei pidä liittyä ensisijaisesti uskontoihin, ja jos mentäisiin yhteiseen aineeseen, käytännössä kävisi niin, että aineesta tulisi uskontovetoinen.
Arvo-, moraali- ja identiteettikysymyksiä ei kuitenkaan ole syytä lähtökohtaisesti ankkuroida uskontoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäisikö yhteinen katsomusaine myös uskontokuntiin kuuluvien arvo-, moraali- ja identiteettikysymysten ankkuroitumista uskontoon?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kommentti paljastaa minulle, että et ehkä tunne nykyistä uskonnonopetusta perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa. Ilmeisesti käsityksesi pohjautuu omiin kokemuksiin yhdestä opettajasta. Voin toki olla nyt väärässäkin. Mutta kyllä uskonnonopetuksessa otetaan huomioon uskontokriittinen kanta ja puhutaan myös ateistisesta maailmankatsomuksesta.
Edit: tämä siis kommentti blogistille, ei Kotrolle.
Ilmoita asiaton viesti
”Sekä ateismi että deismi ovat suuntauksia, jotka sanovat jotakin jumalasta. Tämän vuoksi myös näitä käsitteitä voidaan pitää uskonnollisina.”
”Myös ateismi on eräänlaista uskoa, sisäistä vakuuttuneisuutta siitä, että Jumalaa ei ole olemassa.”
– molemmat lainaukset lukion uskonnon oppikirjasta, jonka painovuosi on 1995
Samassa kirjassa kerrotaan myös Neuvostoliiton toteuttamista kristittyjen vainoista. Ei siinä sinällään toki ole mitään väärää, mutta ateismista annetaan hieman vääristynyt kuva, jos se yhdistetään vain kommunismiin. Raamatun ristiriidoista ei ollut mitään mainintaa.
Ateismi ei tarkoita kristittyjen vainoamista eikä se ole sen enempää uskonto kuin mitä kalju on tukan väri.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni uskonnot ja elämänkatsomustieto pitäisi poistaa ja uskonnot pitäisi käydä historian ja maantiedon tunneilla kronologisessa järjestyksessä niin tulisi parhaiten kokonaiskuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Opetusalan ammattilaisena ja mm. elämänkatsomustiedon opettajana Arno, milloin arvelet, että kirkko lopultakin erotetaan valtiosta ja mm. uskonnonopetus poistuu meilläkin valtion kouluista…?
– Esim. tämän päivän uutisissa kerrottiin ja osoitettiin, että Suomi on vauhdilla maallistuva, tieto-ja järkiyhteiskunta-jopa esim. Ruotsiin verrattuna.
Uskonnonopetuksen säilyttämisen puolesta taistelevat ja lobbaavat lähinnä räsäsläiset ja muut. ääri-uskonnolliset marginaaliporukat-ei niinkään nykyisten koululaisten maallistuneet ja välinpitämättömät vanhemmat?!
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Jeesus ollut ihan oikea historian henkilö?
Ilmoita asiaton viesti
Ja kuuluu historiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo ja neitseestä syntyminen on luultua yleisempää.
https://www.vau.fi/lifestyle/huumori/neitseellinen…
Ilmoita asiaton viesti
Äläs nyt, nykyäänhän jo miehetkin kuulemma synnyttävät, joten onko tuo sen kummallisempaa :))
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, mutta ei se hänestä jumalan alter egoa tee ja hänestä puhuminen on tarpeetonta. Suorastaan haitallista on puhua hänestä todellisena ihmeidentekijänä.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavalla se on haitallista sinulle?
Ilmoita asiaton viesti
https://imgur.com/gallery/rPv2g7s
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä voit tehdä sitä siitä huolimatta…
Ilmoita asiaton viesti
Aabrahamilaisten uskontojen keskeisin ongelma on niiden moralistisuus, mikä aiheuttaa tarpeetonta askeesiä ja kärsimystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisten aiheuttamista kärsimyksistä juuri moraalittomuudella on suurin osuus. Ei tarvitse kuin lukea historiaa, lukea lehtiä ja katsoa ympärilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnoilla on haittavaikutuksia kun niitä sotketaan poliittiseen päätöksen tekoon. Esimerkiksi: https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/116509-pro…
Minä en myöskään halua, että Suomessa aletaan katkomaan ihmisiltä päitä käyrällä miekalla jos ei ole tarpeeksi pitkä parta.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi yhteinen piirre uskonnoilla on. Kristiuskon osalta asia ilmaistaan hyvin selvästi raamatussa: ”Minä olen herra sinun jumalasi. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani”. Samaan pyrkivät kaikki muutkin uskonnot eri ilmaisulla. Olennaista on, että pitää uskoa ja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Siinä ei selityksille ja vivahteille ole sijaa. Kuitenkaan raamattu eikä mikään muukaan uskollinen kirjallisuus ole jumalan sanaa, vaan nimenomaan sen aikaisten ihmisten mielikuvituksen tuotetta; selitystä heidän kuvalleen jumalasta.
Tätä ei tietenkään saa uskontotunnilla sanoa. Se olisi uskonnon pilkkaamista. Siinä sitä ollaan. Uskonto on pyhä asia, jota ja siihen uskovia ei saa arvostella, pilkkaamisesta puhumattakaan. Uskonnot estävät keskustelun tarkoituksestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uskovaisia ei saa eläimellistää, se on kansankiihotusta.
Uskonnossa olevia pyhiä asioita, kuten jotain kirjaa, toteemipaalua, patsasta jne. ei saa loukata. Sitä varten on uskonrauha pykälät.
Sen sijaan uskontoja voi kyllä kritisoida ja tosiasiat voi sanoa.
On myös eri asia pilkata jumalaa kuin jumalan kuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hei. Kiitos Teuvo. Pidin. Puheesta näemme toistemme sydämeen. Eräs mies sanoi minusta osuvasti näistä uskonasioista: Maalliset asiat ovat; että ne täytyy nähdä, ennenkuin niitä voi rakastaa, mutta taivaallisia pitää ensin rakastaa, ennenkuin ne voi nähdä. Kiitos. Siunaten, Lasse.
Ilmoita asiaton viesti
Jotuku viisaat ovat sanoneet, että uskonnon voit ottaa pis, mutta et ihmisestä.
Kahtoppas Kiinaa, vähän aikaa se toimi, mutta nyt rehottaa eri uskontoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kouluissa pitää opettaa uskontotiedettä!
Minkä takia? Jotta ymmärtäisi, mihin moni asia miedän maailmassamme perustuu – historia, kulttuuri, taide… Ilman tätä tietoa olet henkilö ilman oikeaa perustaa.
Mihin uskontotieteen pitäisi keskittyä Suomessa?
Tietenkin kristinuskoon, sillä se on ollut tärkein asia meille, muttei muita pidä unohtaa mitenkään. Tässä yhteydessä keskeisintä on se, että opetuksen ei pidä olla tunnustuksellista vaan neutraalia.
Ja tässä yhteydessä tarkoitan neutraalidella sitä, että jotkut voivat kertoa ”jumala on mielikuvitusolento” ja toiset ”jumala on totta”. Uskonnonvapaudessa on molemmat nämä puolet.
Ilmoita asiaton viesti
Kristinusko ei ole millään tavalla tärkeä suurimmalle osalle suomalaisista.
Alle 27% suomalaisista uskoo kirkon käsitykseen jumalasta.
6% suomalaisista pitää uskonnollista vakaumusta tärkeänä.
Tiede selvittää sitten sitä oikeaa perustaa mihin asiat meidän maailmassa perustuu. Uskonnollinen käyttäytyminen on kuitenkin mm. ihmislajille tyypillinen ominaisuus (ei suinkaan ainoa laji) ja tuokin on täysin alisteinen biologialle.
Ilmoita asiaton viesti
Matti, jos olisit todellakin lukenut kommenttini, et vastaisi siihen tuolla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsomusopetus toteutettaisiin parhaalla tavalla, uskontotiede olisi niinä toki mukana, mutta se olisi vain yksi pieni osa. Muita keskeisiä tieteitä olisivat mm. kulttuurintutkimus, filosofia, antropologia, sosiaalipsykologia, mediatutkimus, sukupuolentutkimus, politiikantutkimus, (aate)historia, estetiikka jne.
Vallalla on se kumma käsitys, että katsomusasiat olisivat ensisijaisesti uskontoasioista, vaikka eivät ne ole.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni osa? Olen täysin eri mieltä. Uskonnot ovat vaikuttaneet/vaikuttavat elämäämme erittäin paljon. Näin ollen pidän tärkeänä, että uskonnoista kerrotaan kouluissa, mutta ei tunnustuksellisesti.
Tietenkin uskontotieteen voi sisällyttää kaikkiin muihin aineisiin, etenkin historiaan, kulttuuriin, filosifiaan jne. En kylläkään pidä sitä parhaimpana vaihtoehtona, aineen tärkeyden takia.
Nyt kai kuitenkin puhumme peruskoulun ja lukion opetuksesta?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttavatko? Kun kaksi suomalaista keskustelee kahvilassa siitä, mikä heille on elämässä tärkeää ja tavoiteltavaa, mikä on oikein ja väärin, pitäisikö ruveta kasvissyöjäksi, millaiseen tietoon voi luottaa, mikä shoppailussa ihmisiä viehättää, millaisia arvoja elokuvat ja mainosmaailma meille välittävät, millaisia poliittisia kuplia somessa syntyy jne jne, puhuvatko he silloin uskonnosta?
Uskonnoista pitää kertoa kouluissa, mutta niiden pitää olla vain pieni pala katsomusopetusta. Kyllä esimerkiksi uusliberalismi vaikuttaa elämäämme ja arvoihimme enemmän kuin kristinusko.
Ilmoita asiaton viesti
Väitän seuraavaa: Et voi ymmärtää historiaamme ilman uskontotiedettä.
Oletko eri mieltä?
Olisi erittäin ihmeellistä, jos olisit. Meidän eromme taitaa olla siinä, miten paljon pitää tietää menneisyydestä, jotta voisi ymmärtää nykyisyyden.
Itse olen erittäin historiatietoinen – sinä vaikutat haluavan vain keskittyvän tähän päivään.
En toivo sinun mielipiteesi voittavan, sillä menen erittäin paljon seuraavan mukaan: Those Who Do Not Learn History Are Doomed To Repeat It.
Ilmoita asiaton viesti
”Oletko eri mieltä?”
Olen eri mieltä, ja olen lukenut historiaa jonkin verran.
Ihmiset vaan ovat aika alkeellisia otuksia joilla on taipumuksia uskonnolliseen käyttäytymiseen ja sitä sitten hyödynnetty polittiisesti ja masinoitu uskonnollista käyttäytymistä väkijoukkojen hallintaan.
Uskonnot ovat oikeastaan aika pitkälti trollausta. Harmillisesti ne pitää vaan huomioida jollain tavalla kun 90% ihmisistä on trollattavissa.
Uskonnot tulisi käsitellä historiassa, kronologisessa järjestyksessä missä ne on vaikuttanut ja miten, että oppilaille tulisi mahdollisimman hyvä kokonaiskuva miten maailma toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Matti, uskot siis, ettemme koskaan opi menneisyydestämme?
Miten selität silloin EU:n?
Ilmoita asiaton viesti
”Matti, uskot siis, ettemme koskaan opi menneisyydestämme?”
Päinvastoin. Mitä vanhemmaksi elää, sitä enemmän ärsyttää ihmispopulaatiossa vellova typeryys kun jokainen sukupolvi näyttää hölmöilevän toistamiseen eikä opi aiemmilta.
Ilmoita asiaton viesti
🙂
Kiitoksia! Hyvä tietää, että joku on vieläkin kyynisempi kuin minä.
Ilmoita asiaton viesti
Uskomuksen tarve liittyy keskeisesti tunteisiin, joka on uskonnosta riippumaton tekijä, käsittäen myös poliittisia suuntauksia ja maailmankatsomusta yleensä. Lähtökohtainen pyyntö kaiken osalta on, että kuulisi tuntoja, vaikka uskomuksiin sekoitetaan usein ehdottomuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Johan, olen jatkuvasti korostanut kirjoituksissani sitä, että historia on yksi koulun tärkeimmistä aineista ja se on yleissivistyksen kulmakivi.
Sen sijaan vastustan sitä, että katsomuskysymykset halutaan ankkuroida uskontoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Arno, silloin olemme samaa mieltä, sillä sanoinhan, että sen pitäisi olla uskontotiedettä ilman minkäänlaista tunnustuksellisuutta.
Eromme taitaa oikeastaan vain olla siinä, pitäisikö uskontotieteen olla oma oppiaineensa. Omasta mielestäni sen todellakin pitäisi olla sitä. Ja sinä vaikutat olevan eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko uskontotieteen rinnalla sitten elämänkatsomustieto, jota kaikki opiskelisivat? Katsomuskysymykset eivät nimittäin pääosin liity uskontoihin mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne kaksi voisi varmaan hyvin yhdistää.
Oliko tämä meidän eromme – aineen nimi?
Tärkeää tässä yhteydessä on saada monipuolisesti tietoa eri uskonnoista ja katsantokannoista ja Suomen yhteydessä kristinuskonnosta, sillä sehän on vaikuttanut meidän kulttuuriimme eniten.
Ilman sitä tietoa et voi ymmärtää maan historiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteisen aineen nimi voisi olla elämänkatsomustieto ja siinä pohdittaisiin katsomuskysymyksiä suunnilleen sellaisella painotuksella, että 10 prosenttia liittyisi uskontoihin ja loput olisivat sitä kaikkea muuta niin kuin oikeassa elämässäkin.
Mutta koska tuollaista ainetta ei ole realistista saada aikaan, en halua sellaista kannattaa, pieleen menisi kuitenkin ja saataisiin yhteinen uskontoaine.
Ilmoita asiaton viesti
Oletpa sinä kyynisyyttä täynnä 😉
En kylläkän ole tuon jaon puolella (10-90), mutta se ei varmaan ihmetytä sinua ollenkaan.
Hyvää yötä kuiitenkin!
Ilmoita asiaton viesti
Kirkkoon kuuluva oppilas ei voi valita elämänkatsomustietoa, mutta jotkut käyvät myöhemmin jopa molemmat- protu-ja riparileirit.
– Mitä kirkko pelkää rajoittamalla valinnanvapautta?
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, lue ystävällisesti koko keskustelu ennen kuin kommentoit.
Emme ole puhuneet nykyisestä tilanteesta – lähinnä mahdollisuuksista parannuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä on ehdotettu, mutta se kaatuu kyllä ainakin historian osalta siihen mahdottomuuteen, että asiaa on jo omasta takaa paljon ja uskonnon oppituntia ei olla antamassa aineksen mukana vaan sille kaavaillaan milloin ohjelmointia, milloin robotiikkaa, milloin taloustietoa, milloin mitäkin poliitikot tai lobbarit keksivätkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ohjelmoinnin alkeet kuuluu kyllä peruskouluopetukseen.
Syynä ei ole se, että tehtäisiin ohjelmoijia. Ohjelmoinnin alkeiden opettelu ohjaa ihmistä kommunikoimaan yksiselitteisesti kun on pakko muotoilla ajatuksia jollain formaalilla kielellä.
Ilmoita asiaton viesti
MATEMATIIKKA
Ei siihen muuta tarvita.
Olen joskus aiemmin sanonut seuraavan: peruskoulussa on kaksi erittäin tärkeää ainetta – äidinkieli ja matematiikka.
Monet muut aineet ovat tärkeitä, esim. historia, uskontotiede, muut kielet, maantiede, biologia, fysiikka, kemia jne.
Suoraan sanottuna ohjelmointi on täysin turha aine peruskoulussa, sillä meillähän on matematiikka eli loogisen ajattelun opetus.
Matti, oletko eri mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
”MATEMATIIKKA
Ei siihen muuta tarvita.”
”Matti, oletko eri mieltä?”
Matematiikka on formaalia kieltä mutta ohjelmoinnissa tietokoneella ollaan askelleen pidemmällä, sillä siinä muotoillaan formaalilla kielellä algoritmi, ja sen lisäksi tietokone antaa välittömän palautteen jos on yksikin pilkku väärin. Se on erinomaisen tehokas tapa opettaa kommunikoimaan yksiselitteisesti kun ihminen ehdollistuu tarkkuuteen.
Suomessa haaskataan valtavia summia rahaa ihmisten arjessa ja työssä siksi, että ei kommunikoida selkeästi. Heikon kommunikoinnin takia ihmisiä myös kuolee onnettomuuksissa.
Sitä ei kaikki tajua minkälaisia mokia tapahtuu kaiken aikaa. Esimerkiksi rakennetaan vaikka silta. Kun on puoliksi tehty niin sitten ulistaan että sen pitää olla nostosilta että siitä pääsee telakalta kulkemaan ja rahaa palaa kun puretaan ja tehdään uusiksi.
Ohjelmoinnin opiskelu ei siis olisi loogisen ajattelun perustetta vaan yksiselitteisen kommunikoinnin perustetta, omien ajatusten ilmaisemista formaalilla kielellä.
Ilmoita asiaton viesti
Lienet kuitenkin sitä mieltä, että ohjelmoinnin peursteena on matematiikka ja siitä opetetettavat kyvyt?
Matematiikka on mielestäni oikeastaan tärkein aine, sillä se opettaa näkemään maailman järjestelmänä. Sitä varten ei tarvita ohjelmointia, joka perustuu matikkaan – ei päinvastoin.
Vaikutat ajattelevan ”ihminen+tietokone+tieto”, kun itse ajattelen vain ”ihminen+tieto”.
Toivon mukaan sinun näkemykseti ei voita, sillä en pidä edes nykyistä menoa mitenkään järjellisenä.
Ilmoita asiaton viesti
”Lienet kuitenkin sitä mieltä, että ohjelmoinnin peursteena on matematiikka ja siitä opetetettavat kyvyt?”
Ohjelmointi pelkistyy tietokoneessa logiikaksi mitä se virtuaalinen turingin kone suorittaa.
Mutta se miten se ihminen sitä ohjelmointia tekee, on siinä valtavan suuri merkitys konteksteilla ja konsepteilla.
Esimerkiksi: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f…
Eli siis ”puu” voi tarkoittaa aika montaa juttua.
Ja kun puhutaan ohjelmointikielestä niin niillä on luokituksensa: https://en.wikipedia.org/wiki/Chomsky_hierarchy
Ohjelmoinnissa on kyse siitä, että ihminen kirjoittaa omia ajatuksiaan formaalilla kielellä.
Siellä tietokoneessa ne toimivat toki logiikalla mutta ohjelmakoodi on ajatuksien ilmaisemista formaalisti.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia tiedoista, Mika. Tuo on omasta mielestäni valitettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Koulujen uskonto-opetus voisi lopettaa kokonaan ja tämän mukana myös ”yhteinen maailmankatsomusopetus”. Tämähän on vain luotu olemaan korvike tunnustuksellinen uskonnonopetukseen.
Suomi on kristillinen maa ja tämän myötä koulujen tulisi opettaa suomalaista kristillistä historiaa. Uskonnon opetus pitäisi olla vanhempien ja seurakuntien vastuulla.
Ilmoita asiaton viesti
Kirkon tutkimuksen perusteella Suomi ei ole kristillinen maa. Alle 27% suomalaisista uskoo kristillisen kirkon jumalakäsitykseen.
Sen lisäksi suomalaisessa historiassa on perinteinen suomalainen uskonto vaikuttanut hyvin pitkän aikaa kuin myös skandinaaviset vaikutetteet. Perinteistä suomalaista uskontoa harjoitettiin vielä 1800-luvulla.
Kristillisen historian painottaminen on virhe, pitäisi opettaa kaikkia keskeisiä uskomuksia yhdenvertaisesti mitään suosimatta. Vähentäisi tehokkaasti noita ymmärrysongelmia kun juutalaiset, kristityt ja muslimit vääntää keskenään milloin mistäkin vaikka näillä kuitenkin täysin sama jumala.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkään en pidä uskonnonopetusta erityisen tärkeänä, eikä katsomusopetuksen lopettaminen välttämättä olisi kovin iso ongelma, koska perusasiat uskonnoista saa helposti selville internetistä. Uskonnoista voisi kertoa osana muita aineita, kuten historia, maantiede, psykologia ja yhteiskuntaoppi.
En erityisemmin pidä väitteestä, että ”Suomi on kristillinen maa”. Toki täällä on paljon kristittyjä, mutta on paljon muitakin katsomuksia. Kirkkohistoria voi olla mielenkiintoista, mutta tuskin se kovin tärkeää on. Sen sijaan ohjelmoijista on pulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Katsomusopetuksen lopettaminen olisi kyllä iso virhe. On tavattoman tärkeää, että nuoret pohtivat omaa maailmankatsomustaan, miettivät omaa identiteettiään, puntaroivat oikeaa ja väärää ja sitä, millaiset arvot ja asenteet nyt ovat vallalla ja mitä on hyvä elämä; heidän on hyvä pohtia, mihin erilaiset uskomukset perustuvat, miten tiede eroaa huuhaasta, miksi niin helposti uskomme sellaiseen mikä ei ole totta jne.
Kaikkea tällaista käsitellään elämänkatsomustiedossa, ja olisi virheratkaisu, jos ET lopetettaisiin ja työnnettäisiin uskonnon syliin (yhteinen uskontoaine).
Ilmoita asiaton viesti
Minä olin lapsena ja nuorena lestadiolainen ja omaksuin kyseisen lahkon opit oikean ja väärän suhteen. En muista, että uskonnonopetus olisi vaikuttanut ajatteluuni juuri mitenkään. Fysiikassa opin, että ydinvoima on päästötön energiamuoto. Se saattoi vaikuttaa siihen, että en muista ikinä vastustaneeni ydinvoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut opettajiksi opiskelevat ehdottivat että uskonnonopetus korvattaisiin mm. historian opetuksen yhteydessä annettavalla uskontotiedolla.
– Uskonnonopeus monilulttuuristuvassa Suomessa rasittaakin kohtuuttomasti koulutyötä ja vie liikaa aikaa tärkeimmiltä ja tarpeellisilta opeusaineilta.
Ilmoita asiaton viesti
Sovittais vain että mitään yliluonnoliista ei ole olemassa. Koska ihan kaikki hommat pitää, ne pitää vaan ihan itse hoitaa. Uskonnot versus peliteoriat. Uskonot. aikansa sci-fi tarinoita, ja poliittista ohjausta. Ei yhtään sen kummempaa. Mitäpä rajaton mielikuvitus ei handlaisi, niinpä ;D
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeintä olisi opettaa lapsille ajattelun työkalut ja ihmisoikeuksien perusteet ja auttaa heitä tarkastelemaan kaikkia ideologioita (myös taikauskoon perustuvia) kriittisesti. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että osa lapsista altistetaan kotona kulttiaivopesulle ja muulle haitalliselle fundamentalistiselle indoktrinoinnille.
Ilmoita asiaton viesti
Anssi, juuri näin. Ja tuota kaikkea tehdään ET:ssä, jota ei tosiaankaan saisi lakkauttaa. Valitettavasti ET on nykyään vain harvojen herkkua, kun siihen saavat osallistua vain uskontokuntiin kuulumattomat.
Nyt olisikin tärkeää saada ET avatuksi yhdenvertaisesti kaikille, kuuluipa kirkkoon tai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Katsomusaineista voisi kyllä muutenkin tehdä vaihtoehtoisia sen sijaan, että ne on ankkuroitu niin sanottuun omaan uskontoon.
Ilmoita asiaton viesti
Parasta olisi, jos kaikenlainen uskonnon tuputtaminen lapsille olisi kiellettyä. Väkivaltaviihdekin on kielletty lapsilta, ja se on sentään vähemmän vaarallista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa tärkeässä, ajattelun työkaluissa siis on vain se, että niillä pääsee myös paremmilla ja hyväksyttävimmillä perusteilla tekemään vääryyttä. Toisaalta niillä ei valitettavasti tai aika harvoin voidaan poistaa pahaa toteutumasta yhteiskunnassa. Ajattelun työkaluilla ei lopulta saavuteta elämän monien keskeisten ongelmien ja kysymysten ydintä.
Historian suuret ja parhaimmat ajattelijat ovat päätyneet toinen toisilleen ristiriitaisiin lopputuloksiin ja hyvin kaukana ollaan siitä, että oltaisiin löydetty konsensus tai edes jokin validi prioriteettilista tärkeistä asioista.
Ilmoita asiaton viesti
”Ajattelun työkaluilla ei lopulta saavuteta elämän monien keskeisten ongelmien ja kysymysten ydintä.”
Lähemmäs niillä ainakin päästään kuin muinaisiin paimentolaissatuihin perustuvalla taikauskolla.
Nyt oli joka tapauksessa kyse ajattelun työkaluista ideologioiden arvioinnin välineinä.
Ilmoita asiaton viesti
Toteamasi ei muuta suurta kuvaa puoleen tai toiseen. Tämän päivän ihmisen arviointikyky on monilta osin vain pahentunut.
Ilmoita asiaton viesti
Presidentin synnyinseudulta lähetettiin aikanaan oikein kirkon ihmisistä ja maallikoista koottu erityinen ”hiippakuntalähetystö” opetusministerin pakeille lobbaamaan ”uskonopin” säilyttämisen puolesta.
Heidän mielestään nykyvanhemmat eivät ymmärrä ”uskonopin” yhteiskunnallista arvoa ja kokonaismerkitystä…
Ilmoita asiaton viesti
”Ajattelun työkaluilla ei lopulta saavuteta elämän monien keskeisten ongelmien ja kysymysten ydintä.”
Tietysti saavuttaa.
Fysiikan lait, vahvasti todistetut teoriat ja looginen päättely antaa vastauksen kaikkeen olennaiseen.
”Historian suuret ja parhaimmat ajattelijat ovat päätyneet toinen toisilleen ristiriitaisiin lopputuloksiin ja hyvin kaukana ollaan siitä, että oltaisiin löydetty konsensus tai edes jokin validi prioriteettilista tärkeistä asioista.”
Ei pidä jumiutua historiaan kun jokainen sukupolvi rakentaa osaamistaan aikaisemman päälle.
Nykypäivänä ahkerasti opiskeleva ja lukeva ihminen voi helposti olla 50-luvun maailman huippututkijoita edellä kun kaikkea tietoa on rakennettu valtavasti ja sen nykyään saa sekunnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa 30% tukeutuu myös uskonnollisiin selityksiin-tieto-ja järkiyhteiskunnassa Suomessa 17%
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnon lähtökohtainen tarkoitus on todella ollut todennäköisesti pyrkimystä ymmärtää ympäristöä ja rakentaa yhteinen tapa nähdä. Eli uskonto pohjautui tarpeelle löytää yhteinen kieli, jonka varaan rakentaa yhteisöä. Se on jäänne kielellisestä kehityksestä, joka on arvokas, vaikkakaan ei käytösopillisesti sellaisenaan sovelletteva keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
«Lasten jakaminen tarpeettomasti erilaisiin ryhmiin tulee kalliiksi, eikä edistä rakentavaa ilmapiiriä. Siirtymällä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen voitaisiin säästää ainakin 19 miljoonaa euroa julkisia varoja joka vuosi.»
Periaatteessa kannattaisin yhteistä katsomusaihetta, mutta pelkään, että se johtaisi luterilaisuuden ja sen historian ja tapakasvatuksen voimakkaaseen painottumiseen oppiaineessa. Jos Aasian uskonnoista opeteltaisiin pari satunnaisesti valittua pääjumalaa ja tarua, ja sitten luterilaisuudesta kuukausikaupalla seurakuntaelämästä, lienisi siinä aikamoinen epäsuhta tietojen ja käytännön kannalta. Samoin sellaisessa korostuisi vastakkainnasettelu ”meidän ja muiden” uskontojen välillä, jolla olisi iskostava vaikutus.
On myös varsin erikoista, että uskonnon opetus alkaa jo 1. luokalta, siinä missä historian ja yhteiskuntatiedon opetus vasta useaa vuotta myöhemmin, vasta lukiossa opetattavasta filosofiasta puhumattakaan.
Uskonnoista on hyvä tietää, mutta 1. luokalta alkava uskonnonopetus on selvästi tapakasvatusta uskonnolliseen elämään, ei opetusta uskonnoista. Yhteinen oppiaine siten selvästi kuuluisi vasta myöhemmille luokille.
Yhteisen oppiaineen sijaan haluan korostaa sitä, että monet sen elementit sopivat ehkä paremmin opetettavaksi muissa oppiaineissa. Uskontojen historia liittyy varsin hyvin historian oppiaineeseen, jossa aiemminkin on opetettu muun muassa antiikin uskonnoista. Suomalaisen muinaisuskon ja perinteiden opetus taas on jo pitkään sisältynyt äidinkielen opetukseen.
Mikäli yhteistä oppiainetta ajatellaan, se luontevimmin lähtisi elämänkatsomustiedon pohjalta, joka nytkin on pitkälti riippumaton mistään tietystä elämänkatsomuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvässä katsomusopetuksessa joka tapauksessa tärkeää on se, ettei sen lähtökohtana ole mikään valmiiden oppirakennelmien esittely, vaan lasten ja nuorten oma elämismaailma. Pitää pohtia, miten vaikkapa some, videopelit, musiikki, elokuvat, koulu, vanhemmat, kaveripiiri, nuorisokulttuuri, vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja aatteet jne vaikuttavat identiteettiin ja maailmankatsomukseen. Uskonnoilla tässä on vain vähäinen sija.
Ilmoita asiaton viesti