Lapsille voisi kertoa, että uskonnot perustuvat mielikuvitukseen

Kouluissa uskonnontunneilla lapsille ei kerrota, että uskonnot perustuvat mielikuvitukseen ja esimerkiksi Raamatun ristiriitoja ei käsitellä ollenkaan. Sen sijaan lapsille opetetaan, että erilaisia uskonnollisia vakaumuksia pitää kunnioittaa, ikään kuin vanhoihin satuihin uskominen olisi jokin suurikin oivallus. Lapset pitäisi pikemminkin opettaa kunnioittamaan ihmisiä maailmankatsomuksesta riippumatta tuntevina olentoina, jotka kaipaavat turvallisuutta ja yhteyttä kanssaihmisiinsä.

Suomessa uskontoa opetetaan lapsille heidän vanhempiensa uskonnon perusteella muodostetuissa opetusryhmissä ja useimmille uskontokunnille on tarjolla ns. oman uskonnon opetusta. Uskontokuntiin kuulumattomille opetetaan elämänkatsomustietoa. Lasten jakaminen tarpeettomasti erilaisiin ryhmiin tulee kalliiksi, eikä edistä rakentavaa ilmapiiriä. Siirtymällä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen voitaisiin säästää ainakin 19 miljoonaa euroa julkisia varoja joka vuosi. Lisäksi yhteiset tunnit edistäisivät eri uskontokuntiin kuuluvien keskinäistä vuoropuhelua ja antaisivat lapsille oivan mahdollisuuden oppia asioita toistensa uskonnoista. Uskonnot ovat erilaisia, joten tietämys luterilaisesta uskonnosta ei auta kovin paljon esimerkiksi islamin ymmärtämistä.

Koulujärjestelmän tehtävä ei ole suojella erilaisia uskomuksia, vaan tarjota tietoa ja opettaa kriittistä ajattelua ja rakentavaa vuorovaikutusta. Uskonnolliseen vuoropuheluun sen sijaan liittyy keskeisesti loukkaantuminen, jos uskonnon dogmeja kyseenalaistetaan, mikä ei edistä rakentavaa ja johdonmukaista keskustelukulttuuria. Eri uskontokunnat myös pyrkivät usein estämään piiriinsä kuuluvien lasten tutustumisen muihin uskontoihin suojellakseen olemassaoloaan. 

teuvomoisa
Liberaalipuolue Jyväskylä

Kauppatieteiden maisteri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu