teuvomoisa

Uusiutuva energia ei riitä pelastamaan maailmaa ilmastonmuutokselta

  • Tuulivoiman tuotanto vuonna 2018
    Tuulivoiman tuotanto vuonna 2018
  • Tuulivoiman tuotanto tammikuussa 2019
    Tuulivoiman tuotanto tammikuussa 2019

Pelkästään uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuva energiateollisuus ei riitä hiilidioksipäästöjen vähentämiseen. Tähän on monia syitä, joita käyn hieman läpi.

Aurinkovoimalat eivät ole ekologisesti kovin järkeviä. Jos niillä pitäisi tuottaa merkittäviä määriä energiaa, ne vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi olla pois hiilinieluilta. Talvella ne peittyvät lumeen ja lisäksi aurinko ei paista talvella kovin palon. Kesälläkin niiden toimintateho vaihtelee pilvisyyden ja sumujen mukaan sen lisäksi, ettei kesälläkään auringon valoa ole öisin riittävästi sähkön tuotantoon.

Tuulivoimaloiden lavat tappavat lintuja. Ne ovat tappaneet esimerkiksi merikotkia, jotka ovat rauhoitettuja eläimiä. Lisäksi tuulivoima tarvitsee huomattavasti säätövoimaa, jota tuotetaan vesivoimalla ja kaasuturbiineilla. Se tarkoittaa jokien patoamista, mikä on monille kaloille tuhoisaa. Kaasuturbiinivoimaloiden polttoaine tuodaan Venäjältä. Tuulivoima lisää siksi Suomen riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. Tuulivoiman säätövoiman tarve johtuu siitä, että tuulivoiman tuottaman sähkön määrä riippuu tuulesta. Energian kulutus sen sijaan ei riipu tuulesta, joten esimerkiksi talvella kovilla pakkasilla ja tyynellä säällä, kun energian kulutus on huipussaan, tarvitaan vesivoimaa ja kaasuturbiineita kompensoimaan puuttuva tuulivoima. Tuuli- ja aurinkovoimalat ovat yleensä pieniä, minkä vuoksi niiden vaatima sähköverkko tulee kalliiksi rakentaa. Tätä ongelmaa voi pienentää rakentamalla valtavia tuulipuistoja. Tuulivoimalat myös vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi pahimmillaan tuhota metsien hiilinieluja ja monimuotoisuutta. Poronhoitoalueella se myös uhkaa poronhoitoa elinkeinona.

Ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto, ajaa politiikkaa, joka pyrkii ensisijaisesti korvaamaan ydinvoiman tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Tällainen politiikka on erityisen suosittua Saksassa, jossa uusiutuvia tuetaan voimakkaasti ja ydinvoimaloita on suljettu. Saksassa tämä politiikka on johtanut hiilidioksidipäästöjen kasvuun ja sähkön hinnan nousuun. Saksa on painostanut vastaavaan politiikkaan myös Ranskaa, joka tuottaa suurimman osan sähköstä ydinvoimalla. Sen seurauksena myös Ranskassa hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja sähkön hinta noussut. Suomen puolueista Vihreät ajavat voimakkaimmin tällaista politiikkaa, mutta se on suosittua myös Vasemmistoliitossa, SDP:ssä ja Keskustassa.

Ydinvoima on turvallisin tapa tuottaa luotettavasti energiaa, joskin sekin tarvitsee jonkin verran säätövoimaa, koska joskus laitoksia pitää huoltaa ja lisäksi ydinvoima tuottaa toimiessaan sähköä tasaisella teholla, mikä ei vastaa täysin energian vaihtelevaa kysyntää. Ydinvoima on myös päästötöntä. Myöskään ydinjätteiden loppusijoitus ei ole kovin suuri ongelma. Ydinjätteiden säilytyksestä huolehtivat ammattilaiset, jotka osaavat suojautua säteilyltä. Ydinjätteet ovat siis käytännössä vaarattomia. Loppusijoituksen jälkeen niitä ei tarvitse varoa lainkaan. 

Lähteet

Shellenberger, Michael (4.1.2019) Why renewables can’t save the planet.  TEDx talks

Fingrid(ei päiväystä)Tuulivoiman tuotanto

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Kyllähän se on kiistämätön tosiasia, ettei maailmaa pelasta, kun massiivinen sota.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tässä se pelastus on:
https://www.youtube.com/watch?v=AWILIYSf5ts

Ja vieläpä taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Henry

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Voisitko tiivistää muutamalla sanalla, että mikä se tarjottu ratkaisu tuossa videossa on. Se kestää melkein 40 minuuttia, eikä minulla ole aikaa katsoa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Siinä kerrotaan kuinka maatalouskeinon saadaan hiilidioksidia sidottua maaahan. Eli otettua ilmasta hiilidioksidia ja sitoa se kasveja hyödyttävällä tavalla pellon uumeniiin.

Näitä videoita on monta, jos joku epäilee tätä. Tätä on myös testattu jo paikoitellen (USA) vuosikymmeniä ja nyt mm. Ranska on ottanut sen ohjelmaansa.
Minäkin noudatan näitä ohjeita pikku puutarhassani. :)

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #7

Tässä toinen:
https://www.youtube.com/watch?v=vpTHi7O66pI&list=P...
Toivon, että sinulla on vaalien jälkeen aikaa funtsia näitä juttuja.

Henry

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt mielestäni haaskattu ehkä turhan paljon aikaa kahteen energiaharhapolkuun: uusiutuvat energia ja fuusioenergia. Edellinen onkin blogissa käsitelty, mutta jälkimmäinen on ollut suurten tutkimusponnistusten kohteena jo kymmeniä vuosia, eikä vieläkään ole mitään näyttöä, että tuotantolaitoksia saataisiin kaupallisesti kannattavasti pyörimään alle 30 vuoden. Ensimmäistäkään prototyyppiä ei ole koekäytössä niin, että energiaa tuotettaisiin edes viikkoa. Jos vastaava panostus olisi suunnattu toriumvoimaloiden kehittämiseen, niin nehän olisivat jo markkinoilla. Perustelu: koevoimala pyöri jo 1950-luvulla, eli tekniset ongelmat ovat paljon pienempiä kuin fuusiovoimaloissa.

Toriumia riittäisi useammaksi sadaksi vuodeksi, jolloin olisi aikaa virittää seuraavan sukupolven teknologia toimivaksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Aurinkovoimalat eivät ole ekologisesti kovin järkeviä. Jos niillä pitäisi tuottaa merkittäviä määriä energiaa, ne vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi olla pois hiilinieluilta."

Päinvastoin. Aurinkopaneelien merkittävä etu on, että voidaan valjastaa energiantuotantoon alueita, joiden luontoarvot on jo menetetty: rakennukset, pysäköintialueet, käytöstä poistetut kaatopaikat jne.

"Tuulivoimaloiden lavat tappavat lintuja. Ne ovat tappaneet esimerkiksi merikotkia, jotka ovat rauhoitettuja eläimiä."

30 vuotta sitten ei ollut tuulivoimaloita ja merkikotkakanta oli sukupuuton partaalla. Nyt meillä on runsaasti molempia.

Toki tuulivoimala voi olla huono-onniselle linnulle kohtalokas. Mutta tämä pitää suhteuttaa kaikkeen muuhun vahinkoon, mitä ihmistoiminta linnuille aiheuttaa mm. rakennusten, liikenteen, voimalinjojen ja kotikissojen kautta.

"Lisäksi tuulivoima tarvitsee huomattavasti säätövoimaa, jota tuotetaan vesivoimalla ja kaasuturbiineilla. Se tarkoittaa jokien patoamista, mikä on monille kaloille tuhoisaa. Kaasuturbiinivoimaloiden polttoaine tuodaan Venäjältä."

Suomalaisen tuulivoima säätövoimana toimii päasiassa vesivoima Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Ne siis on jo rakennettu. Lisää vesivoimaa ei kukaan ole suomeen rakentamassa.

Kaasuturbiinin polttoaine on tulevaisuudessa mahdollista korvata bio- tai synteettisellä kaasulla.

"Tuulivoimalat myös vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi pahimmillaan tuhota metsien hiilinieluja ja monimuotoisuutta. Poronhoitoalueella se myös uhkaa poronhoitoa elinkeinona."

Maankäytön tehokkuudessa tuuipuistot ovat aivan ylivoimaisia vaikkapa bioenergiaan verrattuna.

Lapin pinta-ala on 100 000 km3, uskoisin siellä olevan tilaa sekä poroille että kohtalaiselle määrälle tuulivoimaa.

Ydinvoimasta en ole eri mieltä, mutta sen ongelmana on projektien epävarmuus ja kalleus. Joten jos uusiutuvat eivät 'pelasta maailmaa ilmastonmuutokselta', ei sitä ydinvoimakaan yksin tee.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Kiitos täydentävistä tiedoista.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mikään ihmisen energiamuunnos ei riitä stabiloimaan, estämään tai kiihdyttämään ilmaston muuttumista, eikä tarvitsekaan. Poltellaan vain rauhassa fossiiliset pois, ehkä ehditään siinä sivussa kehittämään korvaavaa energiatuotantoa elintasomme säilyttämiseksi tai sitten ei ja alkaa itku ja hammastenkiristely.

Toimituksen poiminnat