teuvomoisa

Luonnontiede ei tarvitse uskontoa

Kristillisellä teologialla ja kirkolla on ollut tieteen kehityksessä jarruttava rooli; Galileon ja Darwinin löytöjä ei suvaittu; Luther piti kopernikaanista periaatetta, jonka mukaan maa kiertää aurinkoa, Raamatun vastaisena. 

Kristillinen usko vaikuttaa luonnontieteiden tutkimukseen usein haitallisesti, mutta myös luonnontieteet ovat jättäneet jälkensä teologiseen ajatteluun. Kristityt eivät enää usko litteään maahan eivätkä yleensä ole nuoren maan kreationisteja, jotka uskovat maailman luomisen ajoittuneen noin 5000 vuoden päähän. Enää Euroopassa ei ole myöskään noitavainoja, kuten ennen valistusaatetta. Toisaalta Afrikassa niitä on edelleen.

Kristillisen uskon keskeisten opinkäsitysten merkitys näkemykselle luonnosta ja ihmisen mahdollisuuksista sen tutkimiseen on nykyisellään merkityksetön, eikä uskonnon ja tieteen vuorovaikutus ei ole johtanut mihinkään merkittäviin luonnontieteellisiin löydöksiin. Kristittyjen lähetystyö on kuitenkin levittänyt lukutaitoa moniin maihin, missä luku- ja kirjoitustaito ovat alkeellisella tasolla ja siten luonut pohjaa myös luonnontieteelliselle sivistykselle. Kehittyneissä maissa kristinuskolla ei kuitenkaan ole mitään annettavaa luonnontieteille. Pikemminkin päinvastoin, sillä erityisesti evoluutioteoria ja kosmologia joutuvat usein kristittyjen hampaisiin.

Luonnontieteellisissä tutkimuksissa Raamattuun tai muihin uskonnollisiin kirjoituksiin ei viitata ikinä. Uskonnollisuus myös korreloi negatiivisesti älykkyysosamäärän kanssa, eli mitä älykkäämpi ihminen on, sitä epätodennäköisimmin hän on myös uskonnollinen. Ei siis liene mikään ihme, että Nobel-palkinnon saajat tai arvostetut tieteen tekijät ovat harvoin erityisen uskonnollisia.

 

Ps. Tämän kirjoituksen innoittajana oli uuden arkkipiispan, Tapio Luoma, kolumni, joka löytyy osoitteesta:

https://www.areiopagi.fi/2013/09/teologia-ja-luonnontiede-ovat-antaneet-...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tiede on yksi uskonto muiden joukossa. Tämän tajuaminen vaatii erittäin korkean älykkyysosamäärän ja erityisesti kyvyn ymmärtää ihmisen älyn ja aistien suuri rajallisuus.

Ei ole yhtäkään asiaa, jonka tiede on selvittänyt perustuksia myöten. Lopulta jää usko viimeisimpään teoriaan kunnes se kumotaan. Meillä on vain havaintoja erinäisistä ilmiöistä, joita voimme hyödyntää, muttei ymmärrystä mistään. Tätä epätoivoa osoitti mm Albert Einstein ja hänen jälkeensä tulleet, jotka haikailevat löytävänsä kaiken teorian. Sitä ei tietenkään tule koskaan tapahtumaan rajoitustemme vuoksi.

Eli kun naureskelee tiedeuskovana muille uskoville, nauraa samalla itselleen riippumatta siitä kuka on ja mitä saavuttanut mitättömän elämänsä aikana.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Raamatussa ei sanota, että tiede on uskonto, joten mihin auktoriteettiin viittaat? Vaikuttaa lähinnä siltä, että olet ylimielinen.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Ei vaan erittäin älykäs testienkin mukaan. Itse viittasit ylimielisesti siihen, ettei muuhun kuin tieteeseen uskova voi olla kovin älykäs. Sait aloitustasi vastaavan palautteen. En tarvitse perusajatteluun viitelinkkejä enkä auktoriteettejä. Osaan ihan itse ajatella näin ilmeisiä asioita.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa Vastaus kommenttiin #4

Miten voit luottaa älykkyystestiin, joka ei perustu Raamattuun? En väittänyt, että uskovat eivät voisi olla älykkäitä, mutta jos ovat, niin usko horjuu helposti. Olin itsekin aiemmin uskovainen.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Änkeän nyt vielä tähän alkuväittämäsi ääreen Teuvo!

Kun se mitä sanot, ei olekkaan ihan niin, vaan nimenomaan luonnontiede on tarvinnut uskontoa. Ja tieteet yleensäkkin. Keskiajan aatehistoria esimerkiksi kertoo tämän erittäin konkreettisesti.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen Vastaus kommenttiin #48

Luettelepas minulle uskontojen keskiajalla tai sen jälkeen luonnontieteisiin tuomia faktoja, jotka edelleen ovat tieteellisesti valideja?

Tuossa epäonnistuttuasi voitkin sitten kertoa, mikä olikaan se pointti roikuttaa mitään keskiajalla hyvänäpidettyä mutta sittemmin toimimattomaksi havaittua oppijärjestelmää roikkumassa tieteen kyljessä?

Luonnontieteet eivät tarvitse uskontoa yhtään mihinkään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Täyttä roskaa. Tiede on menetelmä, ei mitään muuta. Uskonnossa on totuuksia, tieteessä vain kunkin hetken paras ymmärrys. Tiede on tavallaan uskonnon vastakohta. Siinä vallitsevan käsityksen kumoaminen on edistysaskel ja suuri voitto. Uskonnossa se on olemassaolon loppu.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Muuten hyvä kommentti, mutta et ota huomioon sitä, ettei jatkuvasti muuttuva teoria ole yhtään sen vakaampi pohja kuin melko muuttumaton usko johonkin.

Molemmat ovat uskonvaraisia lopputulokseltaan. Ennen kuolemaamme ei meistä kukaan tule tietämään mikä teoria tai usko on totta. Tämä jää nähtäväksi, jos satumme jatkamaan olemassaoloamme kuoleman jälkeen. Jollemme niin nämä tieteen ja uskonnon uskomukset eivät koskaan meille aukene eikä sen paremmin tuleville polville.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa Vastaus kommenttiin #6

Esittele jokin jatkuvasti muuttuva teoria ja muuttumaton usko. En tiedä yhtään jatkuvasti muuttuvaa teoriaa, enkä yhtään uskonnollista oppia, joka olisi ollut aina samanlainen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #15

Kyllä jatkuvasti muuttuvia teorioita on kosolti. Muuttuvuus kuuluu teorian luonteeseen. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka atomiteoria, jossa kvanttimekaanista teoriaa ovat edeltneet esimerkiksi Bohrin, Sommerfeldin, Rutherfordin ja Thomsonin teoriat. Jos teoria ei olisi ainakin periaatteessa jatkuvasti muuttuva, ei tiede voisi olla itseään korjaava, uudet paremmat teoriat ja mallit eivät pääsisi korvaamaan tai korjaamaan vanhoja. Ja tässä on juuri se uskon ja tieteen ero.

Vakaata pohjaa ei ole. On vain jatkuvasti parannettavissa olevia teorioita, selityksiä ja malleja. Jos nyt oikein muistan, fyysikot tulivat Kööpenhaminassa vuonna 1905 pidetyssä maailmakongressissa siihen tulokseen, että lopullisen totuuden löytäminen aineen, energian, avaruuden ja ajan ilmiöistä ei voi olla fysiikan tehtävä, koska se on mahdotonta. Ja fysiikka on sentään luonnontieteistä eksakstein.

Monet kokevat tämän periaatteellisen epävarmuuden jossa ainoa varma asia on epävarmuus (eikä sekään ole täysin varma) tavattoman epämiellyttävänä. Ja tähän heikkoon epävarmuuden sietokykyyn perustuvat uskonnot.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #25

Enpäs tiedä, niinsanotut uskonnot ovatkin lähtöisin ihmisen sisimmän kaikille ihmisille yhteisistä syvämerkityksistä, joita Raamattu kuvaa maailman alkeisvoimiksi.
.
Ilmoitususkonnolla on ihmisen ulkopuolelta tulevia ulottuvuuksia. Kristinusko tuli historiaan, ja sukupolvien ketjuun. Juutalaisella perusteellisuudella ylöskirjattuna vielä: Katohan kun mies nimeltä Paavali saapuu antiikin ajan Turkkiin, kaikki on hyvin historiaan sitoutuvaa:

Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga.
2. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,
3. selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus".
4. Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.
.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #41

Jätät nyt kokonaan huomiotta hindulaisuuden, juutalaisuuden, taolaisuuden, buddhismin,shintolaisuuden, islamin ja muut maailman uskonnot. Siitä olen samaa mieltä, että ihmiseen on rakennettu sisään jonkinlainen uskonnon tarve. Mihin se perustuu ja mitä siitä voidaan päätellä, on jo sitten monin verroin vaikeammin ratkaistava kysymys.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #52

Tarve on nimeltään tietämättömyys. Kun ei tiedä jotakin, sen ihmisen psyyke kuitenkin jotenkin haluaa selittää itselleen. Tiede ja tutkimus lähtee aktiivisesti hakemaan vastauksia ihmisen mieltä riivaamille ongelmille. Se on hyvä asia. Niin sen täytyykin olla. Jos Jumala on olemassa, hän on varmasti tarkoittanut, että ihmisen pitää kehittyä = kehittää itseään ja ottaa asioista selvää. Vain nokkelat selviävät jatkoon.
Vanhan ajan ensimmäiset tiedemiehet kuten Newton, uskoivat hartaasti jumalaan. Heitä ei kirkon selitys tyydyttänyt, vaan Newtonin pontimena oli tieteellisesti osoittaa, että jumala on olemassa. Hän näki matematiikassa ja fysiikassa sellaista outoa lainalaisuutta, jota hän piti jumaluutena.Tätä asiaa eivät edes uskovaiset osaa eikä ymmärrä korostaa puolustaessaan uskoaan. Tätä ei myöskään tiede halua nähdä ylemmän tason aksioomana! (Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen. Matematiikassa mikä tahansa ristiriidaton lausejoukko voidaan asettaa aksioomajärjestelmäksi.) Tiede nähtynä ylemmän hierarkiatason aksioomina on vähän pureskeltu asioiden selitysoppi. Ehkä alkeishiukkasten käytös avaa tulevaisuudessa tälle polulle uuden mahdollisuuden; ennalta ennustetun arvaamattomuuden kaaosmaisuus, joka perustuu jollekin mallille.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #53

"Tiede ja tutkimus lähtee aktiivisesti hakemaan vastauksia ihmisen mieltä riivaamille ongelmille".

Niin lähtee itse asiassa uskontokin. Ero on siinä, että uskonto tyytyy siihen että saa jonkun vastauksen, vaikkapa vain selityksen nimeämisen. Tiede esittää jatkuvasti vastausten synnyttämiä jatkokysymyksiä.

Itse asiassa uskonnon menetelmä on ollut monessa suhteessa käytännöllinen. Sen avulla mieltä vaivaavat hankalat kysymykset on saatu pois päiväjärjestyksestä niin, että on taas voitu paneutua arkipäiväisiin asioihin, kuten vaikkapa leivän hankintaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #6

Uskonnosta puuttuu takaisinkytkentä, joka on kaiken älyllisen toiminnan ydin. Tiede taas perustuu aina takaisinkytkentään, jossa mallin tulosta verrataan todellisuuteen.

Heinrich Hertz:
"Wir machen uns innere Scheinbilder oder Symbole der äußeren Gegenstände, und zwar machen wir sie von solcher Art, daß die denknotwendigen Folgen der Bilder stets wieder die Bilder seien von den naturnotwendigen Folgen der abgebildeten Gegenstände."

Tieteen teorian saa aina korvata paremmalla teorialla. Uskonto taas ei salli teorioidensa kyseenalaistamista.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #18

Kyllä näitä kyseenalaistajia on riittänyt.
Eräskin Job.
Onko tuttu?
.

Elämä on senluontoista, että älyllisen tarkkailijan paikalta on ennemmin
tai myöhemmin laskeuduttava.

Mutta sanohan, mikä Raamatussa, jos siitä puhut, on niin höttöä, että
savi tuntee valajaansa paremmin savenvalajan pajan lainalaisuudet?

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #42

Mitä Job epäili? Mielestäni sitä, että jumala ei ole reilu, vaan itse asiassa hänen kiusaajansa.Saatanan mukaan Job pysyy uskollisena Jumalalle, jos Jumala siunaa häntä ja antaa kaikkea hyvää, mutta jos Jumala ei siunaa häntä, Job luopuisi Jumalasta. Nykypäivän ihmisille esimerkki Jumalan logiikasta ei natsaa; "Jumala sallii meidän kärsiä vääryyttä saadakseen meidät luopumaan maailmallisista asioista, jotta me oppisimme, mikä on menetystä ja mikä on hyödyllistä. Vääryyttä kärsinyt rikastuu luottamuksessa Jumalaan, mikä on paljon arvokkaampaa kuin kaikki aarteet."
Ja miksi ihmistä pitäisi guurmoottaa jonkin hypoteettisen uskollisuuden nimissä, eikö elämässä ole tärkeämpää se, että toimii eettisesti oikein ja rehellisesti! Amerikkalaiset kristilliset uskonnot ovat näemmä täysin poistaneet tämän job-opin opetuksestaan, vaan ne julistavat, että kun kuulut meidän seurakuntaa, jumalaa antaa sinulle vaurautta ja rikkautta, eikä varallisuutta siellä pidetä lainkaan syntinä! Uskonnot sopeutuvat "markkinatilateeseen.."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #6

En ottanut kommentissani kantaa paremmuuteen. Totesin vain, että väite samankaltaisuudesta oli täyttä roskaa.

Ei minulla ole mitään syytä kieltää jumalia, tai kuoleman jälkeistä elämää. Nille ei vain ole ensimmäistäkään todistetta, jotensijoitan ne samaan sarjaan kaikkien muiden todentamattomien tarinoiden kanssa. Satuja ei kuitenkaan pidä väheksyä. Ne ovat tärkeä aapuväline, kun kehitämme kognitiota, abstraktia ajattelua ja verbaalista hahmottamista.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Tiedettä ei tee uskonnoksi se, että käsityksemme maailmasta on vääjäämättä aina puutteellinen. Tiede on kuitenkin se paras tapa, joka meillä on arvioitavissa olevan tiedon saamiseen ja sen pohjalta tehtävien päätelmien tekemiseen.

Siihen verrattuna ei uskonnoilla dogmeineen ole mitään vastaavaa tarjottavaa. Kaikki väitteet ympäristöstämme eivät todellakaan ole samanarvoisia ja yhtä selitysvoimaisia.

On toki mm. teistien intresseissä yrittää leimata tiede yhtä epäluotettavaksi kuin uskonnot ovat. Vaan sepä kertookin enemmän juuri uskonnoista ja harjoittajistaan itsestään.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Unohdetaan ismit. Niillä ei koskaan ole päästy pitkälle ajattelussa.

Olen tietenkin samaa mieltä siitä, että ns tieteellisen metodin avulla saamme tehtyä hyödynnettäviä havaintoja elintilassamme.

Mutta on koomista selittää, ettei rajallisuudellamme ole merkitystä. Tietenkin se on kaiken tutkimisen yksi muuttuja, joka on itseasiassa enemmänkin vakio ja tulppa. Emme voi tutkia sellaista pohjamutia myöten mitä emme havaitse ja ymmärrä. Siksi tieteemme saavutukset jäävät keskeneräisiksi aina.

Voimme tieteen nykytasolla olla ymmärtävinään miten Kosmos on syntynyt ja mihin se päätyy aikanaan. Lapsillekin opetetaan nykyään mm big bang-teoriaa. Jokainen järkevä tutkija tietää jo nyt, ettei tuo teoria selitä väitettyjä asioita lainkaan. Se on vain havainto jostain, mikä tapahtui miljardeja vuosia sitten, jonka jälkeen havaittu kaikkeus on laajentunut kiihtyvään tahtiin. Mitään muuta emme sen perusteella tiedä.

Hubble-teleskoopin kuva kaikkeuden reunasta näyttää millaista siellä oli 13,8 miljardia vuotta sitten 13,8 miljardin valovuoden päässä. Mitä siellä on sen jälkeen ollut, sitä emme tiedä big bang-teorian ja avaruusteleskoopin avulla. Voimme uskoa silti tietävämme kunnes usko romutetaan taas kerran.

Uskonto vastaa nykyihmiselle hänen kysymyksiinsä, jotka liittyvät siihen mikä meitä odottaa kuoleman jälkeen. Siihen voi uskoa ihan yhtä hyvin kuin luonnontieteen antamaan vastaukseen kuolemasta, jonka mukaan lakkaamme kuollessa olemasta. Uskonto antaa ihmiselle myös opetusta elämän muissa kysymyksissä. Luonnontiede ei sitä tee.

Lopultakin tiedeuskon ja uskonnon yhteinen piirre on juuri tuo syvä luottamus opin opetukseen eli usko. Näistä syistä en näe kovin tarpeellisena asettaa tiedettä uskonnon edelle tai toisinpäin. Meillä ei ole sellaiselle perusteita. Molemmat uskonnot ovat ilmeisesti tarpeen, mutta eri syistä paljoltikin.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa Vastaus kommenttiin #12

Tietämisen ja luulemisen yhteinen piirre on uskominen. Uskonto edustaa luulemista.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #16

Kerros, mitä oikeastaan tarkoitat uskonnolla?

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa Vastaus kommenttiin #43

Se on uskontoa, että uskotaan esimerkiksi Jumalaan, enkeleihin, pahoihin henkiin, helvettiin, taivaaseen, Raamatun ihmekertomuksiin jne. Esimerkiksi Katekismus on uskontoa. Se, että ihmiset tekevät hyviä tekoja, ei ole uskontoa vaan käyttäytymistä. Uskonto voi kuitenkin joskus motivoida tekemään hyvää.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen Vastaus kommenttiin #12

Sellaisia ilmiöitä, joita emme havaitse, tiede ei edes yritä selittää, ja sellaisia havaittavia asioita, joita ei ymmärretä, se tutkii edelleen. Ei kukaan väitä, että tieteellinen tieto olisi koskaan lopullista, tai että kaikkea koskaan tiedettäisiin, mutta olennaista onkin se, ettei väitteitä tehdä mielivaltaisesti, vaan niihin havaittaviin faktoihin perustuen tai niistä päätellen.

Tieteen käsitysten tarkentuminen ja korjaaminen on vääjäämätön seuraus tarkentuvista havainnoista. Se ei tee tieteestä epäluotettavaa vaan rehellistä ja kehittyvää, kyse on lähtökohtaisestikin tarkentuvasta prosessista, joka lähestyy oikeaa käsitystä sitä täydellisesti saavuttamatta sen pohjalta, mitä havaittu on. Tieteellinen tieto on se paras ymmärrys, mikä meillä on saatavilla.

Sellaisiin asioihin, joista tiede ei voi olla varma, ei uskonnoilla ole mitään sen järjellisempää sanottavaa. Itse kukin voi toki niin halutessaan uskonnoilla elämänhallinnan ongelmiaan ja pelkojaan koettaa hallita, mutta tieteelle uskonnoilla ei ole mitään tarjottavaa.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #12

"Voimme uskoa silti tietävämme kunnes usko romutetaan taas kerran."

Juho yrittää virheellisesti yleistää omaa "tieteuskovaisuutta" koskemaan kaikkia. Älykkääksi ihmiseksi, kuten itseäsi väität, niin olet kai tietoinen, että tieteessä on sangen yleinen väittämä, jota käytetään: "EMME TIEDÄ...VIELÄ". Ja tämä ei ole USKONTOA. Päinvastoin. Ja nimenomaan tämä kumoaa melko täydellisesti sun tieteuskovaisuus väittämäsi.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #12

#12
Lopultakin tiedeuskon ja uskonnon yhteinen piirre on juuri tuo syvä luottamus opin opetukseen eli usko.
.......

Todenperäisyyden arviointiin tarvitaan analyyttistä eli järki­peräistä ajattelua. Tällä perusteella tiede antaa meille parhaan mahdollisen tiedon, uskonto ei anna mitään.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #12

Ihan noin perustavaa laatua olevana erona pidetään sitä, ettei tiede väitä koskaan olevansa 100 %:sti oikeassa, vaan on aina valmis korjaaman vallitsevia käsityksiä kun uutta todistettua tietoa esitetään.
Tällaista ominaisuutta ei ole uskonnoissa; niihin on uskottava kuin pukki sarviinsa tai joutuu vaikeuksiin niissä liikkeissä. Väärin uskovat ovat kerettiläisiä, joita ennen vanhaa oli lupa tappaa ja polttaa. Laupeudesta ei uskonnoissa useinkaan ennen ollut kysymys, vaan ne olivat valtarakenteita, joilla ihmisiä alistettiin ja pidettiin ns Herran nuhteessa.
Kaikki kuninkaat ovat pitäneet uskonnoista, koska heillä on sanottu olleen Jumalalta saatu valta maan päällä. Yhä edelleen näin sanotaan olevan mm. Thaimaan kuninkaalla, tai Japanin keisarilla kuin myös Vatikaanin Paavilla. Vatikaanin vaakunasta voitte asian tarkistaa - siinä on Taivaan portin avaimet ristissä. Avaimet ovat Paavin hallussa!

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #37

Se mitä Kari sanoit vatikaanin vaakunasta, onkin olennaista. Siellä eivät ole ristissä erilaiset terävät taistelukapineet, jotka poikkeuksetta löytyvät lähi-idän uskontosuuntauksista.
.
Käsite laupeus, on patriarkkojen ajasta lähtien elänyt ainoastaan kristinuskon kirjoituksissa. Mutta me tunnemme vain sitä maailmaa johon olemme putkahtaneet. Raakalaismaisuudet ovat toisille jokapäiväistä arkitodellisuutta.
.
Silti kuvaamasi kova pinta-uskonnollisuuskin on aina ollut olemassa, ja tältä tasolta nouseva vainokin, mm. niinsanottu kristillinen antisemitismikin oli tätä. Se saattoi saada kristillisen nimen, muttei koskaan voinut perustua itse kristinuskoon.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #44

Vatikaanin Radiossa yli 40 vuoden ajan suomenkielisiä ohjelmia teki toimittaja Leena Monti, jonka poika Anton asuu Suomessa, jota haastateltiin eilen Italian vaaleista Suomen tv:ssä. Anton Monti on naimisissa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan kanssa.
Leena muisti ystävällisesti lähettää Paavin joulutervehdyksen minullekin joulukortissa monien vuosien ajan.Leena kuului Paavin lähinpään avustajakuntaan vuosia.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #12

"Emme voi tutkia sellaista pohjamutia myöten mitä emme havaitse ja ymmärrä. Siksi tieteemme saavutukset jäävät keskeneräisiksi aina."

Alkeishiukkasten outo käytös huolestuttaa! "Kvarkkien olemus tunnetaan, mutta jos tässä olisi koko totuus, niin hommahan olisi varsin yksinkertainen. Todellisuus on kuitenkin paljon kummallisempi asiaa tarkasti tutkittaessa. Suurienergisissä törmäyksissä – esimerkiksi protoneja törmäyttäessä – syntyy uusia eksoottisia hiukkasia. Nämä hiukkaset syntyvät protonien liike-energiasta Einsteinin kuuluisan E=mc^2 kaavan mukaisesti eli kaikessa yksinkertaisuudessaan energia muuttuu havaittavaksi massaksi.

Käy ilmi, että joudumme ottamaan mukaan kaksi uutta alkeishiukkasperhettä. Toiseen kuuluu lumo, jonka varaus on 2/3 alkeisvarausta ja outo, jolla varaus on -1/3 alkeisvarausta. Näiden lisäksi tähän perheeseen kuuluu elektronia vastaava myoni ja elektronin neutriinoa vastaava myonin neutriino. Vastaavasti toiseen kuuluu huippu, pohja, tau ja taun neutriino.

On siis kolme hiukkasperhettä, joista käytännössä vain ensimmäisenä mainituista me koostumme. Kaksi jälkeenpäin mainittua hiukkasperhettä tulevat ilmi suurienergisissä törmäyksissä, mutta useimmiten näiden elinikä on varsin lyhyt ja ne hajoavat muiksi partikkeleiksi. Se mikä tekee asiasta vielä oudompaa on, että hiukkasten massat ovat aivan kummallisia toistensa suhteen. Esimerkiksi taun massa on n. 3500 kertaa suurempi kuin elektronin. Miksi ihmeessä? Miksi yleensäkään on kolme hiukkasperhettä? Miksi yksi ei riittäisi? Tai jos luonto haluaa niitä välttämättä enemmän kuin yhden, niin miksi ei vaikka äärettömästi?

Kysymykset kuten edellä tuntuvat varmasti hieman filosofisilta. Joka tapauksessa täytyy muistaa, että fysiikka on edennyt hitaissa jaksoissa vuosien varrella. Ensin fysiikan mullisti Newton ja sitten Maxwell ja sitten Bohr ja Einstein. Muitakin suuria nimiä on, mutta nämä varmasti moni tunnistaa edes jotenkin. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin vastaan seinä jolloin emme yksinkertaisesti voi ymmärtää luontoa enää paremmin. Odotellaan nyt kuitenkin ja yritetään edes ymmärtää eikä luovuteta liian aikaisin." Jäljelle jää vain päättely ja sitä varten me koulutamme insinöörejä ja fyysikoita!

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #12

"Jokainen järkevä tutkija tietää jo nyt, ettei tuo teoria selitä väitettyjä asioita lainkaan. Se on vain havainto jostain, mikä tapahtui miljardeja vuosia sitten, jonka jälkeen havaittu kaikkeus on laajentunut kiihtyvään tahtiin. Mitään muuta emme sen perusteella tiedä."
Observaatio, havainto on aina evidenssi jostakin, sellaisen kiistäminen vie meidät harhapoluille. Kun edessä ajava auto ei enää meinaa millään pysyä kaistallaan, se on havainto ja evidenssi siitä, ettei edessä ajavan kuljettajan asiat ole kunnossa. Ihan sama.
Tiede perustuu faktoihin ja alkuräjähdystä edeltävästä "tilasta" ei voi ollakaan havaintoja, koska silloin vasta syntyivät sekä aika että itse avaruus.
Asioilla voi silti aina spekuloida. Olisiko alkuräjähdys sittenkin jatkumo - edellisen maailmankaikkeuden romahduksesta. Ehkä maailmankaikkeus onkin lukematon määrä universumeja kuten kuplat saippuavaahdossa. Tätä vuorovaikutusta toisiin kupliin ei ole silti mitenkään havaittu! Ehkä puhummekin silloin ulottuvuuksista, jolloin niitä ei voikaan nähdä - ne ovat tuonpuoleisia ja siksi käsittämättömiä. Tämä teoria tangeeraa kummasti eri uskontojen kanssa - kumma kyllä. En silti väitä mitään, vaan vain spekuloin.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

...hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.

27. että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää

- hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Tiede on yksi uskonto muiden joukossa. Tämän tajuaminen vaatii erittäin korkean älykkyysosamäärän ja erityisesti kyvyn ymmärtää ihmisen älyn ja aistien suuri rajallisuus."

Tuo on totta, että vaatii todella ylimaallisen älykkyyden ymmärtää tiede uskonnoksi.

Yksi matematiikan perusväittämistä on todistettu monet kerrat sata prosenttisesti paikkansa pitäväksi, ja tämän myöntävät jopa kaikki uskontokunnat. Tosin esitetään epäilyjä onko matematiikka tiedettä, no ainakin se on luonnon- ja miksi ei muidenkin tieteiden "kieli".

Ai niin, mikä matemaattinen lauseke on minkä tunnustavat oikeaksi kaikki, no se on muotoa 1+1=2...

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

1 + 1 = 2 on jo osin vanhentunutta tietoa! Se on ns. matoperspektiivi todellisuuteen... 1 + 1 voi olla myös kolme! Tämä on arkea jo ns. kvanttitietokoneissa! Siinä missä perinteiset tietokoneet toimivat manipuloimalla bittejä, joiden arvo voi olla joko 0 ta 1, kvanttitietokoneiden kubitit voivat saada molemmat arvot myös samanaikaisesti (kvanttisuperposistio). Kolmen eri tilan mahdollisuus tekee kvanttitietokoneista joissain tehtävissä monin verroin perinteisiä koneita nopeampia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Uskovainen luulee tietävänsä; tiedemies tietää luulevansa.

Jos Lenin olisi ollut kunnon tiedemies, hän olisi kokeillut kommunismia ensin rottiin.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Roposen sanaleikit ovat hyvin hauskoja. Lenin tekikin rottakokeita ihmisillä. Aika veijari tuo.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Tässä on esimerkki uskovaisten toteuttamasta rottakokeesta ihmisellä: http://www.bbc.co.uk/news/resources/idt-sh/nicarag...

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Tai: "Mitä vähemmän tiedät, sitä enemmän uskot tietäväsi!" "Tutkijat pyysivät metsästäjiä arvioimaan metsästyskauden kynnyksellä, miten hyvin he osaavat käsitellä ampuma-asetta. Ne, jotka osasivat kaikkein huonoimmin, arvioivat oman osaamisensa pieleen. He luulivat osaavansa paljon paremmin kuin oikeasti osasivat."
"Jotka eivät tiedä, uskovat tietävänsä. Se menee lineaarisesti niin, että mitä paremmat taidot ja osaaminen, sitä tarkemmin pystyy arvioimaan omaa suoriutumistaan."
"Se, että ei tiedä tietämättömyyttään, voi olla joskus olla todella vaarallista. Esimerkiksi juuri ajokortin saaneella käsitys omista ajokyvyistä voi olla pahasti pielessä, vaikka hän ei viime viikkoina ole paljon muuta ajatellutkaan kuin autokoulua ja ajamista."
"Se on psyyken kannalta hyvä, että pyrkii puolustaman omia uskomuksiaan. Se liittyy minäkuvan ylläpitämiseen", sanoi tutkija Kaakinen.
"Kykyjen ja tietojen yliarvioimista asioissa, joissa todellisuudessa on tietämätön ja osaamaton, tarvitaankin pitämään tunnelmaa yllä. Jatkuva tietoisuus omasta tyhmyydestä olisi liian ahdistavaa."
"Väärien uskomusten korjaaminen on vaikeaa. Ihminen alkaa pistää vastaan, jos hänelle tulee sellainen olo, että hänen uskomuksiinsa yritetään vaikuttaa. Kaakinen puhuu vastaiskuefektistä."
"Tutkijat ovat huomanneet, että jo pieni määrä opastusta johtaa siihen, että omaa suoritustaan pystyy paremmin arvioimaan."
"Jos tietämättömän virheellisiä käsityksiä haluaa muuttaa, kannattaa varautua kovaan työsarkaan. Kaakisen mukaan tietämättömän kanssa ei riitä, että vain inttää tämän olevan väärässä. Siitä seuraa vastareaktio."
"Hyvin korkeasti koulutetuilla näkyy usein metakognition toinen puoli. Fiksuimmat ajattelevat asian usein niin päin, että he eivät koskaan tiedä asiasta tarpeeksi, jotta he tietäisivät riittävästi. Huippusuorittajat arvioivat yleensä olevansa huonompia kuin oikeasti ovat."

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

" Luonnontieteissä tunnetaan erilaisia "totuuksia", joiden kaikkien katsotaan olevan suhteellisia, koska ne lähemmin tarkasteltuina eivät olekaan itsenäisiä totuuksia. Vain Jumala on itsenäinen Totuus. Totuus on jakamaton. Puolueeton tiede askartelee nykyään ns. kolmen perusvoiman parissa. Näiden keskinäisten riippuvuuksien selvittäminen johtaa kysymykseen yhdestä alkuvoimasta. On vain yksi totuus, Jumala."

Omena on viisaampi ihmistä, se ei yritä kiertää totuuksia niinkuin ihminen hulluudessaan tekee.

" Biologinen elämä esiintyy vain aineen, materian yhteydessä. Itsenäistä biologista elämää ei siis ole olemassa. Mutta myöskään aineen olemassaolo ei ole itsenäistä. Epätieteellisen materialismin tiedemiehet julistivat aikoinaan, että on olemassa niinsanottuja alkuaineita. Aine ei kuitenkaan ole itsensä isä. Samoin kuin biologinen elämä, myös aineet muuttuvat. Alkuaineet ovat maailmankaikkeudessa jatkuvan muutoksen kohteena, ja pienessä mittakaavassa ihmisenkin on jo onnistunut hajoittaa näitä niinsanottuja alkuaineita, näin tapahtuu esimerkiksi ydinreaktoreissa jatkuvasti. Aineillekin on siis etsittävä olemassaolon alkusyytä."

Sekulaariset tiedeuskovat ja mammonanpalvojat eivät ymmärrä mikä on parhaan esteenä; se on hyvä. Ihmisen ongelma onkin juuri hyvässä; hän ei osaa tehdä hyvää, vaan tekee hyvääkin tehdessään pahaa. Sanotaanhan, hyvä on parhaan esteenä.

Hyvästä ja pahasta on tullut hyväksikäytön välineitä mm. busineksessa, ihmissuhteissa, ihan kaikessa ... so what is the problem ... meiltä puuttuu kyky tehdä aina ja joka tapauksessa hyvää.. se puuttuu ihan kokonaan.

En ymmärrä - miksi kirjoitt blogisi ? Minä en ainakaan ihannoi sadistista Charles Darwinia, jonka suuri kiinnostus oli eläinten tappaminen, enkä taloustieteen valhetelijoita ja etenkin, koska se ei ole edes tiede vaan arvuuttelua ja eräs keinotteluun pyrkivä elämän muoto... Juru Gagarin lensi 200km korkeuteen mutta ei nähnyt Jumalaa ... sälittävä mies kuten Leonardo da Vinci joka maalsi jumalan kuvan - harmaapartainen äijä ...

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

311
Vain Jumala on itsenäinen Totuus.
............

Yhtä hyvin voisi sanoa, että vain apinan perseestä löytyy totuus, jos perustella ei tarvitse ollenkaan.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

"Aine ei kuitenkaan ole itsensä isä" - alkeishiukkasista en tiedä, mutta alkuaineet ovat synnyttäneet itsensä aurinkojen miiluissa miljardien vuosien aikana ja toisaalta raudasta ylöspäin supernovaräjähdysten seurauksena. "Luovana voimana" siinä toimii silloin gravitaatio eli painovoima, jota ei tosin ole mainittu Raamatussa, kumma kyllä! Ehkä kirjan kirjoittaja ei tuntenut painovoimaa, vaikka muka selitti samaan aikaan maailmankaikkeuden syntyä; ristiriitaista! Väitän - luuli selittävänsä! On eri asia tietää kuin luulla.
Jos nyt haet synteesiä tieteelle ja uskonnolle; selitä jumala painovoimana! Se on tutkittua tietoa ja pitää paikkansa, mitä se saa aikaan!
JK:lle vielä muistuttaisin siitä, että aine ja energia ovat samoja asioita. Energian ilmentymiä ovat mm. alkeishiukkaset, jotka yhtyessään muodostavat atomeja = ainetta. Reaktio tapahtuu vielä molempiin suuntiin; ainetta on mahdollista muttaa energiaksi ja energiasta on mahdollista muodostaa ainetta. Väliin tarvitaan vain aineetonta informaatiota. Vaihtoehtoinen tarina on sinulle; selitä Jumala informaationa, joka luo järjestystä.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Ihan suoraan sanoen; tiede on pertiopoikien näpertelyä. Tästä, kun alat vääntämään niin on mahdollista, että saat aikaan jotain. Ja mitä tulee evoluutioteoriaan niin se on niin paksua valhetta, että kaikkein pahimmat kohdat pitäisi poistaa koulukirjoista ... ei niitä kykene kukaan selittämään, koska ne on fuulaa .. kysmys on ihan jostain musta mutta luulen, että sitä on turha alkaa nyt tässä väkertämään .. se ei uppoa; kuten Juha Hämäläinen sanoi: " Tiede on yksi uskonto muiden joukossa. Tämän tajuaminen vaatii erittäin korkean älykkyysosamäärän ja erityisesti kyvyn ymmärtää ihmisen älyn ja aistien suuri rajallisuus.", näin on ....

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

"--evoluutioteoriaan niin se on niin paksua valhetta, että kaikkein pahimmat kohdat pitäisi poistaa koulukirjoista"...
Ehdotatko siis hyppyä ojasta allikkoon, oman ymmärryksesi perusteella? Pitäisikö bilsan kirjoissa opettaa, että kaikki eläin- ja kasvilajit "luotiin" 6000 vuotta sitten, kerralla! Löytyykö väitteelle edes yhtä ainutta todistetta puolelleen? Haluan nähdä sen! Jollei ei ole esittää, silloin on parempi, ettei vaadi sellaista, missä ei ole järjen häivää eli tolkkua.
Kaikki kehitys on portaittaista; universumin kehitys, alkuaineiden muodostuminen auringoissa/ supernovissa jne --niin myös elämän kehittyminen askel askeleelta. Mikään ei tapahdu sormia näpsäyttämällä simsalabim! Tämä on totuus ja jos haluat - Totuus voisi olla myös Jumala! Miksi ei. Silloin vain edellytetään, että "Totuuden palvoja" puhuisi aina totta! Haluatko uskoa Totuuteen?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tiede perustuu todisteisiin eikä uskomuksiin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Ihmiskunta on vasta ensi askeleita ottamassa" Tämän suuntaisesti prof.emeritius Esko Valtaoja totesi ja jaan tuon näkemyksen. Uskonnot syntyivät ihmisen kyvyyttömyydestä ymmärtää maailmankautteutta ja pahinta on se, että tätä ymmärtömyyttä päättivät jotkut,jotka nimesivät itsensä kristityiksi, käyttää hyväkseen ja näin luotiin satukirja nimeltään raamattu.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Raamatun synty on toki monivaiheisempi tarina. Tämän päivän HS:ssa on tarinaa Kalevalan syntyhistoriasta; Lönnrot keräsi kansaa haastattelemalla vanhoja runoja ja huomasi niitä tutkiessaan, että niiden taustalla "saattaa" olla ns. isompi tarina, jolloin eeppoksen sanotaan syntyneen ns. mosaiikkitekniikalla. Hän kokosi palaset ja liimasi ne siis uudelleen paikoilleen.
Hieman samaa tekniikkaa on käytetty Raamatun kokoamisessa; on ollut kasa vanhoja kirjoituksia, mutta joista IHMINEN suoritti VALINNAN, vaikka vaihtoehtoisia kokonaistarinoita olisi ollut useita. Näillä editoijilla oli siis Raamatun syntyyn olennainen dramaattinen vaikutus. Otan esimerkin; Jeesuksen telottamisesta syyllisyys on langetettu juutalaisten niskaan, vaikka tuomarina toimikin roomalainen. Hänellähän se valta oli käsissään!! Voitte kysyä asiaa tämän päivän juutalaisilta ja heitä asia pöyristyttää, koska sen seurauksena juutalaisia on alettu vihaamaan ja mm. holocaust on sen suora seuraus.Myöskin Juudaksen roolista on aivan päinvastainen tarina olemassa, olihan hän ns. Jeesuksen rakkain opetuslapsi. Hänet on tarinoissa sanottu lavastetun petturiksi jne jne

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Blogisti Moisa pyrkii kirjoituksellaan tuomaan esille jotain totta ja oikeaa; näin on syytä olettaa. Valitettavasti Moisan ulostulo kuitenkin huutaa julki hänen sisimpänsä tyhjyyttä. Ikäänkuin Moisan huudon taustalta kaikuisi jotain norjalaisen taiteilija Edvard Munch'in sielun tuskaa:

”Kävelin polkua pitkin kahden ystävän kanssa – – aurinko oli laskemassa – – yhtäkkiä taivas muuttui verenpunaiseksi – – pysähdyin, tuntien itseni uupuneeksi, ja nojasin aitaan – – sinimustan vuonon ja kaupungin yllä oli verta ja tulisia kieliä – – ystäväni jatkoivat kävelyään, ja minä seisoin siinä, vapisten ahdistuksesta – – ja tunsin loputtoman huudon kulkevan läpi luonnon.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Huuto

On selvää, että kukaan meistä ei saa ahdistustaan purettua maalauksellisin keinoin kuten Munch yritti kuuluisalla "Huuto" taulullaan. Don Quijote Moisa pyrkii totuuden kaipuussaan tarrautumaan sellaisiin vahvoihin argumentteihin kuin "hauki on kala", "hevonen är häst", "Sicilia est insula" etc.

Totuutta kannattaa etsiä. Mikään muu ei ole elämässä sen arvokkaampaa tai tärkeämpää. Henkilökohtaisesti voin vakuuttaa, että totuutta ei löydy mistään muualta kuin Jumalan Sanasta ja Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta. Hän on tie ja totuus ja elämä.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

"Moisan ulostulo kuitenkin huutaa julki hänen sisimpänsä tyhjyyttä."

Niin, Teuvo puhui siitä, tarviiko tiede uskontoa, ei omista tunteista. Pysyisit asiassa.

"Henkilökohtaisesti voin vakuuttaa, että totuutta ei löydy mistään muualta kuin Jumalan Sanasta ja Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta. Hän on tie ja totuus ja elämä."

Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä. Mutta niiden julistaminen lopulliseksi "totuudeksi" kuulostaa lähinnä lapseelliselta. Mutta niinhän taisi Raamattukin kehottaa suhtautumaan uskoon.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Kun nyt taiteiden puolelle mentiin, niin tässäpä opettavainen laulu.

http://www.famousfix.com/topic/m-a-numminen-ne-tie...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Uskosta ja uskonnoista ei juuri kannata väitellä.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Uskovaisten kanssa ei ehkä kannata väitellä, mutta kiusaus on välillä liian kova. En muista, että kukaan uskovainen olisi ikinä taipunut missään väittelyssä. Toivottavasti joku alkaa edes pohtia, että miksi Jumala ilmaisee itseään lähinnä Raamatussa, joka vilisee ristiriitoja ja outoja ilmiöitä.

Kun olin itse uskovainen, niin minut sai kerran mietteliääksi yksi ateisti, joka kysyi, että löytyykö Jumala puheliluettelosta. En tosin välittömästi menettänyt siitä uskoani, mutta se oli hyvä kysymys.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Uskovaisten kanssa ei ehkä kannata väitellä, mutta kiusaus on välillä liian kova."

Tuo on kyllä totta ja olen saanut sen havaita itsestäni. Vaikka oletan ja väitän ettei uskonnolla ole minulle mitään merkitystä, niin harvemmin pystyn pitäämään sormiani poissa näppäimistöltä kun alkaa väittely usko vastaan tiede.

Niin ja vaikka uskovaiset hyvin mielellään julistavat tieteen harhaksi, siitäkin huolimatta nämä uskovaiset hyvin mielellään käyttävät tieteen saavutuksia. Eivät he ole heittämässä kännykkäänsä pois, ja mielellään väittelevät tietokoneiden välityksellä, vieraaseen kaupunkiin mennessä he käyttävät GPs/GLONASS-navigaattoria. Kaikki edellämainitut välineet kuitenkin on tieteen meille tuomia eikä niiden kytkentäkaavioita löydy yhdestäkään uskonnollisesta teoksesta.

Alla oleva lainaus on tuolta https://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkojen_jumala .

"Aikoinaan ajateltiin, että tieteellisessä todellisuuskäsityksessä on aukkoja, joita ei voida koskaan täyttää tieteellisellä tutkimuksella. Uskonpuolustuksen kannalta näytti järkevältä tuoda jumala täyttämään nämä aukot. Aukot alkoivat kuitenkin vähentyä tieteellisen tutkimuksen edetessä.[1]

Kun esimerkiksi ukkosen aiheuttajaa ei tiedetty, muinaiset kreikkalaiset selittivät salamat Zeuksen, muinaiset skandinaavit Thorin ja muinaiset itämerensuomalaiset Ukon aiheuttamiksi. Myöhemminkin esimerkiksi unihalvausta on selitetty demoneilla, koska ei ymmärretty, mistä ilmiössä on kyse."

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

...tai sitten niin, että se halutaan saada näyttämään sisäisesti ristiriitaiselta.
.
Tosin kieli ja kulttuurikin sen tekevät, esim Paavali sanoo:
"jokaisen on kannettava oma taakkansa" ja toisaalla hän sanoo taas
"Kantakaa toistenne taakkoja, niin te täytätte Kristuksen lain"

Onko ajatukses tämän kaltaisissa jännitteissä, vai vaikeammissa?

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Uskovaisten kanssa voi olla hauska väitellä. Yksi enoistani oli ateisti, mutta oli lukenut Raamatun kahteen kertaan kannesta kanteen! Miksi, hän tykkäsi väitellä uskonnosta kunnan kirkkoherran kanssa, tasapäisesti.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Ei niin,
kannattaa ylistää suurta Luojaa.

Se tekee sielulle hyvää, kun vapautuu kiristävistä uskonnottomuuden dogmeista.
Pelosta, itsekeskeisyydestä, epätoivosta, ahtaista näköaloista, tympeästä ilmapiiristä Jumalan kirkkauden vapauteen.

DNA:n rakenne selvisi vuonna 1953.
Hämmästys oli tavattoman suuri, kun todettiin, että tähän perimämolekyylien nauhaan voi varastoida tietoa digitaalisesti neljän ”koodikirjaimen” avulla.

DNA toimii tiedon tallennusalustana paperiin tai muistitikkuun verrattavalla tavalla. Paperille kirjoitetaan sovituilla aakkosilla ymmärrettävää tekstiä tai tyhjään muistitikkuun siirretään tietoa tarkoitukseen valittuja 0 ja 1 symboleja käyttäen. Morseaakkoset koostuvat pisteestä ja viivasta.

Francis Crick, joka yhdessä James Watsonin kanssa paljasti DNA:han kätketyn digitaalisen koodin eli DNA:n ”aakkoset”, toimi toisessa maailmansodassa koodinmurtajana!

Arkkiateisti Richard Dawkins on myöntänyt, että DNA:n koodi muistuttaa tietokoneohjelmaa ja Bill Gates on sanonut, että se on kuin tietokoneohjelma, mutta paljon, paljon monimutkaisempi kuin mitä Microsoft pystyy tekemään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ei perinnöllisyys ole noin yksinkertaista. Perintötekijöitä on myös mitokondrioissa, ja epigeneettisten mekanismien kautta ympäristötekijät vissiin todella voivat vaikuttaa seuraavaan sukupolveen, joten Lysenkon opeissa oli sittenkin jotain perää. Ei geeneissä ole mitään ihmisen täsmällisiä rakennepiirrustuksia, jotka jokin korkeampi voima olisi laatinut.

Aikanaan muuten vitsailtiin, jotta Lysenko ristetytti mittarimadon ja piikkilangan, joka sitten veti itse itsensä.

Uskoisitko itse johonkin jumalaan, jos Sinua ei olis lapsuudessasi indoktrinoitu? Tuskinpa. Uskonto on meemi, todellakin tietokoneviruksen kaltainen ilmiö.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #50

Äitilinjan perimästä on tänään tulleessa HS:n Kuukautisliitteessä laaja juttu; säästän sen iltalukemiseksi!:))
Mielenkiintoinen infopläjäys taas odottamassa. Fakta ja tiede ovat parasta ajankäyttöä, ajanvietettä - muu kuten viihde on ajantappoa ja tyhmentymistä, jotta voisi sitten kuolinvuoteellaan todeta, etten todellakaan ymmärtänyt tästä elämästä hölpösen pöläystä mutta soromnoo! "Pääasia että intin netissä, vaikken mitään tiennytkään!"

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Myös aineen rakenne hämmästytti aikanaan ja tekee sen yhä edelleen.Kaikki aine kun koostuu atomeista oli sitten kyseessä puhdas aine tai seos. Atomit on siis kaiken aineen perusyksikkö. Atomit itsessään koostuvat pienemmistä hiukkasista: protoneista, neutroneista ja elektroneista. Kaikki atomit eivät ole samanlaisia. Se, kuinka monta protonia atomin ytimessä on, kertoo minkä alkuaineen atomi on kyseessä. Kemistin on tärkeää tietää, miten mikin atomi käyttäytyy, kun tehdään kemiallisia kokeita.Alkuaineet voidaan järjestää niiden atomien rakenteen mukaan taulukoksi, josta pystyy nopeasti näkemään, miten erilaiset alkuaineet käyttäytyvät. Tämä taulukko on nimeltään alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaineet ovat syntyneet aurinkojen ytimissä hitaasti askel askeleelta. Pääsarjavaihe kestää noin 10 miljardia vuotta. Omaa Aurinkoamme raskaammille tähdille pääsarjavaihe on lyhyempi, Aurinkoa kevyemmille pitempi.Rautaa raskaammista alkuaineista syntyy tähden normaalin kehityksen aikana neutronisieppauksen avulla ja supernovaräjähdyksissä. Joitakin harvinaisia alkuaineita lukuunottamatta supernovamalli selittää alkuaineiden synnyn runsaussuhteita myöten. Poikkeuksia ovat litium, berylium ja boori. Ne syntyvät tähtienvälisessä avaruudessa, missä raskaampien atomien ytimet pilkkoutuvat kosmisten säteiden vaikutuksesta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Leninin spiraalianalogia on kuitenkin hyvä; tiede seuraa spiraalia, joka nousee tietämisen korkeammalle tasolle. Välillä ollaan toisella, välillä toisella puolella. Yhtäkaikki tieto kasvaa, ja jalostuu.

Tiede kehittyy, uskonnot eivät oma-aloitteisesti jalostu, vaan uskovat vanhoihin aksioomiin.

Jefremovin Andromeden Tähtisumussa spiraalianalogia toistuu, se kuvaa tulevaisuuden kommunistista yhteiskuntaa.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Kommunismi ei liene mikään tieteellinen teoria. Se on aika vaarallinen ideologia, Alkuviikosta kolumbialaiset kommunistit murhasivat 5 ihmistä ja haavoittivat lisäksi kolmeatoista. http://www.eltiempo.com/colombia/otras-ciudades/nu...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kommunistinen ideologia menetti mahdollisuutensa sata vuotta sitten, toistaiseksi ei ole näköpiirissä sellaista tulevaisuutta.

Kuitenkin montet Marxin ennustukset ovat käyneet toteen, esim. reallitalouden ja finanssikapitalismin irtoaminen toisistaan.

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa Vastaus kommenttiin #31

Voi olla, että jotain finanssitalouden ja reaalitalouden irtoamista toisistaan on tapahtunut finanssikriiseissä. Kriisit johtuvat siitä, ettei ymmärretä rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja tehdään huonoja investointeja, jotka eivät tuota arvoa omistajille tai tuottavat sen muiden kustannuksella. Kommunismin idea ei ole tehdä tuottavia investointeja, vaan pakottaa rikkaat maksamaan juhlat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #34

"Kommunismin idea ei ole tehdä tuottavia investointeja, vaan pakottaa rikkaat maksamaan juhlat."

Kommunismissa ei ole rikkaita.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Lainaan tähän mielenkiintoisen näkemyksen aiheesta: "”Esim. Sir Isaac Newtonia ymmärtänemme henkilönä paremmin, kun muistamme hänen olleen kovin kiinnostunut Raamatusta. Isossa Britanniassa oli ajan tavan mukaan kaikilla korkeampia akateemisia oppituoleja tavoittelevilla teologian opinnot suoritettuna ja useimmat viranhaltijat oli vihitty anglikaanisen kirkon papeiksi. Newtonille tämä oli ongelma. Rehellisenä miehenä hän ei olisi pystynyt tunnustamaan anglikaanikirkon ortodoksiaa ja olisi joutunut yhteiskunnassa suuriin vaikeuksiin. Neuvokkaana miehenä hän onnistui väistämään pappisvihkimyksen edellytyksen, viimeisessä vaiheessa itse kuningas Kaarle II vapautti hänet siitä - miehen syvällinen tieteellinen asiantuntemus piisasi. Newton uskoi Jumalaan syvästi, mutta ei sillä tavoin kuin kirkko opetti. Newtonin ja Leibnizin väittely siitä, onko Jumalan välttämättä luotava täydellinen kaikkeus, ennakoi Uutta aikaa. Newton edusti huikeaa logiikkaa, matematiikkaa, fysiikkaa, ja samalla kuitenkin mystiikkaa ja Jumalan aktiivista läsnäoloa luonnossa. ”

Käyttäjän teuvomoisa kuva
Teuvo Moisa

Nykyään fyysikoiden pääaineopintoihin yliopitossa ei kuulu lainkaan teologiaa.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Parempi Teuvo onkin, ettei ainakaan Helsingin Yliopiston teologiaa! EIKÖ?
No, jotka tuntevat hiukan tätä maaperää, ymmärtävät mistä on kyse.
Pienenä viitteenä erään fiksun yliopistomiehen kirjan otsikko:" Ateistit alttarilla!"

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #46

Ateistina on kiva elää. Ei tarvitse pelätä helvettiä.

Sitäpaitsi meillä ateisteilla on usein jumalaton tuuri.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #51

"Ateisti voi olla uskonnoton ja uskonnoton voi olla jumalaton, mutta kaikki jumalattomat eivät ole uskonnottomia, eivätkä kaikki uskonnottomat ole ateisteja."
"kävipä hyvä tuuri, tai huono onni" antaa joskus ymmärtää, että toimintaamme ohjaa ns. näkymätön käsi! Ennalta määrättyyn kohtaloonsa uskominenkin on uskonto, vaikka sille on geenitutkimuksen mukaan jotain todellisuuspohjaakin. Jos kuka määrittää Jumalansa Totuudeksi ja valhetta sielun viholliseksi, hän on varmastikin hyvää tarkoittava ihminen. Ihminen joka puhuu asioista, jotka eivät ole totta totuuksina, valehtelee - eikä silloin usko oikeaan Jumalaan. Loogista. Ihmisen suusta sanottu on suurimmalta osin lööperiä - oli sitten uskoton tai uskovainen. Kannattaa siis aina asettaa sanansa mahdollisimman oikein, että menisi edes toisten silmissä "Jumalan miehenä". Muuten kiinnostavana kirjana suosittelen Pihkalan ja Valtaojan keskustelua aiheesta: "Tiedän uskovani, uskon tietäväni"!Siinä piispa ja tähtitieteen professori ryhtyivät pohtimaan maailmaa.Valtaojan maailmankatsomus rakentuu tieteen ja havaittavissa olevien ilmiöiden varaan. Piispan mielestä tieteen rinnalla on näkymätön uskon todellisuus.Valtaoja ja Pihkala ovat aiemmin julkaisset keskustelukirjan Nurkkaan ajettu Jumala, joka voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon vuonna 2004.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Teologioiden tuntemus voisi villitä kosmologien mielikuvitusta ajattelemaan elämää suurempia asioita, joiksi voisin mainita esim. multiversumit ja moniulotteinen maailmankaikkeus. Ajatus ajasta ennen alkuräjähdystä kirvoittaa ajattelua ja vie meidät uusien oivallusten äärelle. Ilman monenlaisten ihmisten vuorovaikutusta, ei edes nykyaikaiset huippufirmat ajattele keksivänsä enää mitään uutta; tinktänkit ovat kokoelma varsin erilaisia ihmisiä, joilla on annettavanaan jokaisella tietoa omasta kuplastaan. Kun kuplat yhdistetään - syntyy vaahtoa, josta syntyy uusia oivalluksia. Olisi typerää koota samaan huoneeseen vain samanlaisia ihmisiä, jotka ajattelevat vain prikulleen samalla tavalla; hymistelijöiden kuoro siis - kuin uskonlahko; siitä ei synny mitään uutta. Siellä lämmitellään vain eilistä keittoa. Näkemyksellistymättömyyttä jos mikä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

noo jos lukee kirjat: Charlotte Rorth: I met Jesus ( Tapasin Jeesuksen , suomeksi on) tai jos lukee kirjan Roland Buck: Enkelit puhuvat minulla tai kirjan Nicky Cruz Juokse Poika Juokse tai sitten hänen kirjansa Paha Paholainen tai jos katsoo you tube videon Howard Storm, niin nämä kaikki kyllä kertovat, että rajan takana on asukkaita ja siellä on pahat paikat ja hyvä paikkakin eli tiede ei sinne yllä, mutta usko yltää eli tiede liikkuu vain näkyvässä maailmassa ja silti on olemassa noiden kirjojen mukaan näkymätön maailma eli on kait parasta kiireesti alkaa tekemään parannusta omista synneistä ja ottaa vastaan armo Kristuksessa, niin ei sitten käy huonosti Vai?

Toimituksen poiminnat